maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kissakuiskaajaa tarvitaan!

Kaiken hyvän lisäksi olen huomannut elämässäni myös muutamia epäkohtia. Kerron teille tänään kolmesta sellaisesta. He ovat

Iisakki

Lempi


ja Shakira Korpi

Olen sietänyt heiltä jo aika paljon. Yksi parhaista aamuistani oli ehdottomasti se kun olin lähdössä töihin ja kiireessä keräilin papereitani työhuoneen sängyltä. Haisi pahalta. Oli märkää. Kyllä!! Joku rakkaista karvakorvistani oli pissannut sängylle työpapereiden, mainosten sekä LÄPPÄRINI päälle! Tunsin sisimmässäni suuria tunteita. Ilmeisesti sängynkastelu ei ole vaan pienten lasten ongelma, vaan myös teini-ikäinen poikani tai aikuiset lapseni osaavat yllättää.

Kisut ovat myös tosi kiinnostuneita kasvien hoidosta. Vaihdoin tässä mullat eräs kaunis päivä niin pojat istuivat vieressä tarkkailemassa tilannetta. Silloin se oli minusta suloista, mutta jos olisin hoksannut että siinä ne jo suunnittelevat uutta tempausta niin olisin heittänyt ne lumipenkkaan sillä sekunnilla. Totuus kattien suunnitelmista paljastui pian sen jälkeen kun olin kuskannut kasvit kylpyhuoneesta takaisin paikoilleen. Kaksi pistokasta saivat  kokea pedon kylmäverisyyden lehdissään.


syöty on.
Noo.. eihän tämä ollut toki ensimmäinen kerta. mutta nyt se tuntui erityisen pahalta kun ne kasvit oli vasta ihan pieniä vauvoja.

Okei. sitten vielä yksi kertomus lähihistoriasta. Nimittäin siitä, mitä löysin tänään keittiöstä keitellessäni poikaystävälleni puuroa niin kuin  kunnon emännän kuuluu. Joku rakkaista lapsistani oli ilmeisesti myös innostunut tästä nyt niin muodikkaasta tuunauksesta. Tuo liina on siis kotoani ja kulkenut mun mukana siitä asti kun lensin pois pesästä ja niinkuin kuvasta näkyy, sillä on ikää 40 vuotta. Olen taas täynnä jännittäviä tuntemuksia.


Kuka teki ja kuka on liikaa?

Liina oli ilmiselvä viesti korkeammalta. Siinähän on selvästi minä ja KOLME kissaa. Joista nyt siis yksi on syöty pois. Eli joko yläilmoista joku yrittää saada minua teurastamaan yhden kissoistani. Tai sitten tämä on jonkun kissan kirjoittama uhkaus. Siis kun meidän kissathan ei tule edes kovin hyvin juttuun keskenään. Nyt joku on selvästi saanut lopullisesti tarpeekseen ja aikoo murhata jonkun. Onneksi mun naamaa ei ollut syöty!!
Tästä tuli vielä mieleen se kun kaverini kertoi kissojen ja koirien erosta. Siis kun jos mä vaikka kuolla kupsahtaisin tänne kenenkään tietämättä, niin kissathan ottais ja söis mut, kun taas jos mulla ois koira, niin se surisi kovasti eikä varppina söisi mua. Julmat pirulaiset!!

Mutta kun ne on niin söpöjä!! Niin hellyyttäviä kun nukkuvat. Mutta siitä mä sainkin idean tänä aamuna kun katsoin Iisakin koisimista! Hengettömänä ja täytettynähän ne ois aina söpöjä!
Toivottavasti eläinsuojeluviranomaiset eivät eksy tähän blogiin.