Ruoho on vihreämpää..

Siis meillähän ei oo sen vertaa rahaa että voitaisiin ostaa ruohonleikkuri. Päätettiin sit käyttää orjatyövoimaa ja valjastaa Marjatta ja Kaarlo trimmaamaan meidän piha.

Ensin ne oli molemmat sitä mieltä että koko idea on ihan paska ja ne paljon mielummin pysyttelee himassa, sillä muu maa on mustikka. Pienellä painostuksella saatiin kaverukset kuitenkin kiskottua hommiin.



"mums mums"




namnam






Loppujen lopuksi Marjatta myönsi että ruoho tosiaan
on vehreämpää aidan toisella puolella.



Oon muuten tehny taas ihan SIKANA kirpparilöytöjä. lähinnä kyllä vaatteita. Ja koska tää ei taida olla oikeen mikään muotiblogi niin en ehkä ota kuvia itsestäni ne päällä tänne... Mulla on oikeasti niin paljon vaatteita etten ehi käyttää niitä kaikkia. Siis kun melkein joka päivä mulla on päällä jotku pieruverkkarit. Kun en mä jaksa vaihtaa koko ajan vaatteita nii sit on iiseintä vetää niskaan jotain sellasta jolla voi mennä vaikka navettaan. Ja siis mun keijumaailmassa navettavaatteilla voi kyllä mennä kauppaan ja kylille. Kylä- ja kauppavaatteilla ei voi mennä navettaan.
Oho jouduin sivuraiteille. Piti kertoa kartasta jonka löysin Vuokon kirpparilta. Sen löysin kyllä jo kesällä. Se on hieno. Kato vaikka:



tämmönen yksityiskohta

Niin ja se on siis TOSI iso. sellanen opetuskartta.
 

oho otin meidän olkkarin lampuistaki kuvan



Viikon arvoitus

Buahahhahahahaaa! Nyt pistän kuulkaas pahan. Arvatkaa mitä nää on:

Joo ihan oikein! Värejä. Siin o turkoosi ja limenvihree ja punkku eli punanen.

Tsihihihihihi. Kuinkahan moni oksentaa tai nostaa karvansa pystyyn kun sanon että nämä ovat kaikki seinien väreinä YHDESSÄ JA SAMASSA huoneessa! haaahahahah! semmoset tehosteseinät kuulkaas.

Joo. olen siis maalaillut meidän pikkupuolta. Oonkohan kertonu siitä. No se on tuossa meijän pihassa sellanen pikkunen talo josta tulee minun askartelu-pintakäsittely-verstas-paja. No se on tosi pieni mutta kyllä mä siellä ehkä jotai pientä saan paskarreltua. Niin siis ihan todella maalasin yhen seinän turkooksiksi, kaks limeksi ja yhen punkuksi. Jos tuo huone ei ole piristävä ja inspiroiva niin sitten on kyllä erittäin lötkö ja epäsinspiroituva persoona kyseessä. Laitan kokonaiskuvaa siinä vaiheessa kun huone on valmis. Puuttuu takka ja laminaatti.



Solen skiner

Jopa syksy on mukavaa aikaa jos aurinko vaa ymmärtää paistaa.

Syksyllä ei ole itikoita. Kärpäsiä on vähän. Kukkakärpäsiä on PALJON. No ne ei ole kivoja. Oon yrittänyt myrkyttää niitä meidän keittiöstä ties millä vehkeillä ja luulen että sen vuoksi myös mun ja isännän sisuskalut on kohta melko tujusti kyllästetty. Ne pikkupirulaiset eivät vain tajua lähteä huitsin snevadaan. Kaikkiin ei tuollainen hienovarainen vihjailu tehoa... No imurin kanssa olen sitten huiskinut pitkin keittiötä mutta onpa tuokin touhua. Okei siis syksyn plussia tähän mennessä kaks ja miinuksia yks.

Mä tein tossa päivällä sitte pikku gallupin ja kysyin mikä Shakira Korven ja Iisakin mielestä on kivintä syksyssä.



Shakiran mielestä syksyssä on kivintä kun saa
ruokaa.
Se ei kans osaa muuta ajatella.



Iisakki meni ihan puihin kun kysyin siltä mikä
sen mielestä syksyssä on kivintä.



"Ehkä se on kivintä kun sillonki saa syödä.
Lempin kiusaaminen on hauskaa kans", tuumi
pojat.

 Tylsää niitten mielestä on ehkä se kun ne ei oo saanu kanapaistia moneen viikkoon vaikka kyttäävät kanalan nurkilla monta tuntia päivässä.

Ai niin ne kanat!

Joo siis meillä on niitä kanoja. Pikkutiput ei oo enää pikkutipuja, vaan teinejä. mutta vieläkään en tiijä onko ne tyttöjä vai poikia. Mä oisin halunnut niistä sellaisia kesyjä ihania lempeitä kanasia ja otin niitä aina syliin kun ne oli pieniä mutta siis sillä niitten emolla on kyllä pikkusen menny yli tuo lastensuojelu ja jollekin vihanhallintakurssille sekin pitäis varmaan laittaa. Saakeli. En minä uskaltanu sitte niihin ennää koskea.

No. Silkkikanojen puolella yks kana hautoi yhteensä 17 munaa yhdessä vaiheessa. Niitten kuoriutumisprosentti ei ollut kovin häävi. nimittäin 5,8% mun laskuopin mukaan. Eli yksi tipu sieltä syntyi. Ja luulen senkin olevan maatiainen kun heitin sinne munien sekaan pari maatiaskanojen munaa.

No äläpä mitään. Pauliina päätti sitte viime viikolla alkaa hautomaan kans. Eli oletettavissa on lisää tipusia vielä tälle syksylle.



tormakoita teinejä!



5,8%

Nämä on syksylehtiä. En ole varma
onko ne kivoja vaiko ei.



Mä oletan että tämä on Kallen mielestä tässä syksyssä
kivintä. Kun tämmönen ilmeisesti oli PAKKO saaha.
Minun mielestä tämän pelin sietää olla kivintä vielä
vuonna 2083.

 

"Hän haluu huussin, hän haluu kasvimaan...

..hän haluu lampaan, hän haluu lammashaan. Ja enhän mä pane vastaan. Se on oikein ja kohtuus ainoastaan". Kallen lempibiisi.
Huussia ei ole vielä. Mutta tarttisin mökille kyllä sellasenki. Se varmaan tulee sinne aikanaan.

Joo. Minulla on aika monta haavetta. Taijan välillä elellä muutenki semmosessa haavemaailmassa koko tyttö. Kallen mielestä elän jossain omassa keijumaailmassa enkä aina ehkä oikein ymmärrä todellisuutta. Mutta se on kivvaa. Ja sekin tykkää siitä. Minä olen joskus ollut sellasesta tilanteessa etten haaveillut mistään. En keksinyt yhtään mittään mikä ilahduttaisi. Se oli kamalaa. Liian kanssa pärjää aina. Haaveilunkin kanssa. Minusta tuntuu että olen saanut tosi paljon. En tiedä oonko ansainnut kaikkea, mutta tosi paljon olen joutunut tekemään töitä päästäkseni tähän missä nyt olen. Minulla on ihania asioita elämässä ja haaveita jotka leijuttavat minua välillä aika korkeissakin sfääreissä!
Joskus kun saan jonkun haaveilemani projektin valmiiksi, olen hieman haikea. Että mitäs nyt? Mutta siis kolmeen vuoteen ei ole kyllä vielä kertaakaan ehtiny haaveet vähetä. Niitä tulee koko ajan lisää!
En tiedä tietääkö moni sitä tunnetta kun sinulta kysytään että "mikä olisi sellaista mikä saisi sinut iloiseksi?", etkä keksi kertakaikkiaan yhtään mitään. Moneen kuukauteen. Yli vuoteen. Kahteen vuoteen?
No ei oo hääviä.

Kaarlo on yks mun rakkaista toteutuneista haaveista. Vaikka Kaarlo onkin pässi, voisin melkein väittää että se on "lauhkea kuin lammas". Kun sitä rapsuttaa, se heiluttaa häntää ja laittaa silmät kiinni ja joskus heittääntyy oikeen pitkäkseenkin. Liian söpö!
Kerroin äitille Kaarlosta niin se nauroi ja sano että no sehän on niinku Kalle. hmm.. Nii...

Pihahommeleita

Minä se sitten tykkään ennen ja jälkeen-tyyppisistä kuvajuttuista. En vaan ikkään muista ottaa niitä ennen kuvia niin ei ne jälkeen kuvat sitte nii häävejä oo. No mutta pihasta minulla on kuvia kevväältä ja sitten nyt just äskön kävin ottamassa jälkeen kuvia vaikka sato vettä ja oli harmaata niin tuli aika huonoja mutta kuitenkin.

Meillä siis rakennettiin viime kesänä uus talo. Vanha purettiin pois. Niinku joo oonki kertonu siitä. No siis sehän meinas sitä että piha oli ihan mullin mallin ja vinksin vonksin ja olin ihan varma että joudun elelemään hiekan ja rakennusjätteen keskellä vielä monta vuotta, mutta tänään ku kahtoin pihalle nii siellähän on nurmikko eikä vanhasta talosta tietoakaan. En tiedä mitä tapahtui. Muistan olleeni purkamassa vanhaa taloa mutta sitte en kyllä muista tehneeni paljon muuta. Elin ilmeisesti aika hämärää aikaa. No mutta niin tai näin. meillä on nyt aika pihan näkönen piha. En tiedä ketä kiittää vai otanko kunnian itselleni, sillä kaikki kävi niin äkkiä.

No joo oonpa sekopää. No tässä kuitenkin näitä ennen ja jälkeen kuvia. Nuo ennen kuvat on otettu joskus (?) keväällä.

navettatie ennen

ja jälkeen

 Hitto ku Kalle on nakannu jotai tyhmiä villoja tuohon rumentamaan kuvvaa ja nuo puskatki on jo iha
keltasia.

leikkimökkeliä ennen

ja jälkeen

No perhana siinäki o jotai roinaa.

Terassi keskeneräisenä

ja valmiina!

  Wuhuu! Ja toi terassin on muutes iskän tekemä!



Ja vaikka melkein kaikki mun istutukset on
syystä tai toisesta (!!!) tuhoutuneet, niin
ruusupuskat sentäs kukkivat.



Meidän iskä on parempi ku teidän iskä!

Voi hitjan vitja miks mää kirjotan näin harvoin? Mulla olis kamalasti kaikkea ajankohtaista kerrottavaa: tiputilanne, lammastilanne, pikkupuolitilanne, naimajaishommat, kasvimaahommat ja hommat.

No tänään päätin kuitenkin kirjoittaa hieman ajattomammasta aiheesta. Nimittäin eräästä erittäin tärkeästä ja pollosta tyypistä. Joko arvaatte? Vihje: kts. otsikko. JOO! hyvä aivan oikein. Iskä.

Minä luulen että meidän iskä ei ole lukenut noita lastenkasvatusoppaita ihan hirmu ajatuksella. Kun olin 14 sen mielestä mulla oli kauhea uhmaikä. Eikä se ole tainnut oikein lukea sitäkään kohtaa missä sanotaan mitä liika lelliminen tekee lapselle.

Siis siksihän musta on tullut aivan kamala riiviö koska mitä tahansa mä keksin toivoa (ja enemmänkin) iskä toteuttaa kyllä.

Meillä on iskän tekemä sauna, iskän tekemä jättisuuriterassi, iskän tekemä kompostikatos, iskän tekemä kuisti ja iskän tekemät vintin portaat ja kaivon "kansi" ja ties mitä muuta. Häihin iskä teki penkit ja tanssilattian ja ei tämä lista lopu ikinä. Äiti on iskän assistentti muutes.

Tällä hetkellä mulla on vielä pitkä lista hommia iskälle. Sen pitäis "neuvoa mulle" (=tehä mulle) pikkupuolelle takka, mökille palomuuri, nostaa navetan katto ja sitten pikku laajennus navettaan pitäs kans saada aikaseks. Sen lisäksi se on luvannut ottaa lampaat ja kanat hoitoon talveksi.

Uusia hommia keksin aina kolme sitä mukaa kun iskä käy yhden toteuttamassa. Joskus ruokapalkalla. Yleensä se tuo kyllä omat eväät.  Kuulostaa reilulta?




Ei ehkä joka kersalla oo yhtä kommeaa
likakaivon kantta