Joutilaan hommissa

Eilen sitten olin pöyhimässä. Semmosta hommaa että piti pöyhimellä (sovitaan että se on sen vehkeen nimi) ajaa niinku monta olkiluokoa yhteen luokoon. 

Siinä kun isäntä mua aamulla opasti miten homma pelaa niin kyselin sit että mikä järki tässä on että mä ajan ensin jokaisen luokon läpi ja sit se ajaa vielä paalaajalla kerran ne isot luokot läpi kun se vois vaan ajaa kerran paalaajalla jokaisen luokon läpi. Niin ei siinä kuulemma kauheasti järkeä olekaan mutta jos sattuu olemaan tämmösiä joutilaita (NIINKUIN MINÄ), niin ne voi laittaa noihin pöyhimishommiin. Jaahans. 

Noh, on siitä ilmeisesti jotain hyötyä (ainakin näin yritin vakuutella itselleni istuttuani kaheksan tuntia eilisestä päivästä traktorin hikisessä hytissä). Nimittäin ne oljet pöyhiintyy niin ehkä ne on sit kuivaa vähän kivemmin. Ja sitte se paalaaja vie kuulemma kamalan paljon enemmän polttoainetta kuin toi pöyhintähärveli ja sitten Kalle joka on vissiin hyvin epäjoutilas ihminen, pääsee sit päästelemään supernopeeta noi oljet paaleihin. 

Sitä mä myös mietin siinä ajellessani että mikä ihmeen idea on ollut laittaa noi kaikki vehkeet traktorin persuuksiin? Siis kun tuotakin vehettä piti koko ajan kytätä  että se ei ole liian matalalla eikä liian ylhäällä ja samalla yrität kahtoa eteen että minne ajat niin se oli melkoisen hankalaa koska mulla ei (vielä) ole silmiä takaraivossa eikä mun pääni käänny kuin pöllöllä. Joten selkä oli taas koetuksella.

Näin villieläimiä. Tämä sus tuli niin lähelle että pelkäsin sen
joutuvan muhennokseksi

Evästauko

Eilinen taisi olla niitä kauneimpia päiviä. Aurinko paistoi ihanasti ja ilma oli raikas. Syksy on melko ihanata aikaa!

Traktori tosin oli tosi kuuma ja perse oli hian hiestä märkä. Nauratti kun mietin meijän rehuntekijöitä jotka heinäkuun 30 asteen helteillä saivat viettää päivänsä noissa hyteissä. Kyllä ne olikin aika ovelan näkösiä työpäivien jälkeen. Ei toi mun eilinen hikoilu tainnut olla paljon.

Heleppoa ku heinänteko

Nyt kun mä olen lopettanut päivätyöt niin mulla on ollut yrityksen perustamisen lisäksi aikaa harrastaa myös peltohommia. Eilen oltiin paalailemassa ja mä olin paketointipuolella. Se on ihan mukavata. Aika ykstoikkosta ja selkä tulee kipeäksi kun joutuu olee aika mutkalla siellä traktorissa. Mutta kuitenkin ihan jees kuunnella radiosta jotain hyvää ja tuoksutella syystuoksuja. Sitten kun ilta hämärtyy niin tunnelma on vielä jotenki jännempi ja semmonen hmm.. jotenki ilma on sellainen eksoottinen.

Aloteltiin vasta joskus yhen maissa päivällä. Siihen asti värkkäilin verstaalla. Sit läksimme ja Kalle paalas ja mää käärin. Ekka palloteltiin tuossa pihassa pellolla nimeltään Lohko A. 

Lohko A:n päätystä näkee kodin eri vinkkelistä.

Siellä menee Kalle wruuummm!

Näky tuttuja siellä pellolla! Meidän tyttökissa Lempi on muuttanut vissiin naapuriin jo varmaan vuos sitten, mutta tuli kuitenkin vähän jututtaa meitä tuonne pellolle. Ihan innoissaan kiehnäsi ja kehräsi rakas mussukka. Ja lihaa oli saanut luitten päälle. Hyvin on naapurissa huoli pidetty meidän Lempistä. Kyllä siitä meilläkin olis pidetty huolta mutta kun Iisakki ja Shakira oli niin ärsyttäviä paskiaisia että ne kiusas Lempiä aina eikä antanu sen syödä eikä mittään. :/ nii parempi sen on ihan selvästi tuolla meidän naapureilla joita en ole ikinä tavannut.

Iltanavetan jälkeen vaihettiin pellolle nimeltä Lotina. (!?) No se ei ole meidän pelto mutta jostain syystä me tehtiin sieltä rehua. Oletan että meillä oli lupa siihen. Se pelto sijaitsee tuossa ihan meidän lähellä kans. Siellä meni sitten iltaan asti kuunnellessa radiosta Blues Ministeriä. Tunnelma oli hämärän laskeuduttua joo jotenki semmonen jännä. Väsytti myös ihan sikana jo. Lopeteltiin ysin aikaan, mikä on toki paljon aiemmin kuin mitä mä kuvittelin että siellä menis.

Tätä en kyllä tiiä että miksi tuo kuollut varis roikku tuossa
heinäseipäässä. Kalle meinas että ehkä se on ennakkotapaus
muille variksille. Että näin käy jos tulee särkee näitä paaleja.

Kotiinlähtöaikaan oli jo hämärää

Sellainen oli meijän eilinen paalausreissu. Että semmosta sitte vaa.

Arkun facelift

Noniin! Mitä mä sanoin! Kaunotarhan siitä kuoriutui!

No ei se ole ihan vielä valmis. 

Vaati tosiaan aika rutkasti myrkkyjä ja hiekkapapereita ennen kuin kaikki töhnä ja maali irtosi tuosta arkun pinnasta. Ja nytten se näyttääpi siis aika pilkulliselta. Noita läiskiä on turha hioa, ne on niin syvällä ettei jää mitään jäljelle jos alan niitä hinkuttaa. 

Onneksi tämän arkun omistaja sanoi ettei työllä ole mitään kiirettä, niinpä mä olen suosiolla hiomisen jälkeen jättänyt tämän nurkkaan ja hautonut että mitähän tähän pintaan sitten lintattaisiin. 

Sillä välin olen askarrellut muita tilaustöitä, niinkuin yhtä ruokailuryhmää. Sen pitäisi valmistua torstaina. Näin laskin. Mikäli sitten ei tule mitään yllättäviä juttuja, niinkuin esim. viime viikolla olinkin pari päivää ryhmiksessä hoitamassa lapsia! No se ol kyllä hauskaa. Ne on aika hassuja ne semmoset lapset.

Ekka tilaustyö!

Vastaanotin eilen ensimmäisen entisöitävän tilaustyön! Kyseessä on arkku-muori joka lienee vanha kuin taivas. Helat ja naulat on käsin taotut. Melkoisen härskin pintakäsittelyn tämä daami on jossain vaiheessa elämäänsä saanut päällensä. Keltamusta väritys ja helojen päällä maalin alla on vielä jitain pakkelia tai kittiä! En tiedä mitä on tapahtunut mutta jospa tuo arkku alkaisi mulle laulaa työn edetessä. Helat ja naulat on jo revitty irti. Kesti yllättävän kauan koska ne oli ruosteessa ja ne käsin taotut naulat oli aika väkkyröitä. No mut sormet syyhyää jo jatkamaan! Mä luulen että tässä on ainesta tuhkimotarinaan!

tästä niinku lähettäis

paksusti on värkkiä pinnassa!

helat on jo irti! puuta näkyvissä!

Vasikkauutisia ja muuta sälää

Meille tuli maanantaina vasikoita 13 kappaletta. Niitä tulee siis aina parin kuukauden välein ja ne on semmosia 2 viikon - 1 kuukauden ikäisiä kun ne tulee meille. Koska ne on semmosia vauvarääpäleitä niin ne juo maitoa. Tutista. Se tässä niin mukavaa onkin kun ne on niin julmetun törppöjä jotkut ettei ne meinaa osata juoda kun meillä on sellanen juottoautomaatti ja onhan se tosiaan aika vaativaa kun niitten pitäis osata laittaa se tutti suuhun ja imeä sitä. Onhan se aika paljon vaadittu. Tämmösillä 30 asteen helteillä mitä se tässä on nyt pitänyt niin meinaa hieman kärsivällisyys olla koetuksella ku koittaa pittää nuita kantturoita elossa ja ne vaan hötkyy ja vauhkoaa niinku niille jottain sapelia tungettaisiin kurkkuun. Huh.. No on ne rakkaita mutta on kyllä hikistä hommoo!

Meidän kissanpentu edelleen elää ja voi hyvin. Se on ihan hullu. Nyt siitä on tullut ihan villieläin ja se saalistaa tuolla pihamaalla mm. lampaita. Sitten se kiusaa Shakiraa ja Iisakkia koko ajan ja hyökkii niitten kimppuun vaikka painivat kyllä hieman eri painoluokissa. Mutta ei se välitä eikä se pelkää. Se hyökkäis varmaan karhunkin kimppuun. Mutta koppakuoriaista se pelkää. Shakira ja Iisakki muuttaa varmaan nekin kohta pois kotoa (niinkuin Lempi) kun ne kyllästyy tuohon kersaan.

Ja sitten siihen yritysasiaan! Tänään avasin facebookkisivut ja toivottavasti joku ostaa mun räpellykset pois. Sain tänään viiimein tuon yhen lipaston valmiiksi. Se on jotenkin pistänyt hanttiin aika pahasti. Mutta nyt se siis on kasassa. Ja noin sata keskeneräistä tuotetta on tuolla verstaalla odottamassa viimesilauksiaan. No ei ehkä sata mutta muutama.

Huhhellettä!

On ollu suht kuuma. On myös ollu aika paljon touhuamista. Olisi enemmänkin ku vaan jaksais tehdä mutta kun hiki kaatuu päälle jo pelkästä kyljen kääntämisestä!
No olen kuitenkin siis perustanut oman yrityksen. Se on nimeltään Löytöläntytär. Huonekalujen ja sisustustavaroiden valmistaminen ja entisöinti on mun alaa. Huh jännittää aika paljon. Kaikki. Ossaankohan ja jaksanko ja hmm.. mutta on se kyl kivaa! Nyt just mulla on työn alla sellanen lipasto josta tulee ihana jos se onnistuu. Äsken kävin lakkaamassa sitä ja nyt jännitän että onnistuko se lakkaus.. ainakin se oli jotenkin tuskasta... :/ Laitan heti sitten kuvia kun saan jotain valmiiksi.

Eläinrintamalla kuuluu sellaista että meille kuoriutui yksi tipunen. Sillä on kaksi emoa. Se on sitä nykyaikaa ja tasa-arvoa. Meillä on aika moderni maatila. Yksi emo on vielä hautomassa. Toivottavasti niitä siis tulee lisää niitä tipusia.

Tässä on kyllä nyt väärä nimi firmalla!
Se oli niinku semmonen työnimi!

Thor

Ei me pidettykään kastajaisia meidän kissalle. Ilman sen suurempia seremonioita ja koruttomin toimituksin nimesimme sen Thoriksi. Se on aika kova jätkä ja suuri taistelija niin siksi.
Thor on myös aika ehtivä kaveri ja aina välillä saa ihmetellä että mihinköhän se on taas tunkenut itsensä kun huuto kuuluu mutta ketään ei näy. Thorin lempipiilopaikkoja ovat mm. jääkaappi, astianpesukone sekä roskakaappi. Tänään Angharad astui sen päälle kun se jotain vehtas siinä jaloissa niin kuulu ihan kamala rääkäsy ja kohta ilmoille levisi ihan karsee lemu. Se vissiin säikähti niin että se päästi alleen. Siis kissa. Ei Angharad. Matto meni pesuun.

Koirasalmi

Tänään juhannuspäivän kunniaksi lähettiin hieman patikoimaan ja nautiskelemaan luonnon rauhasta. Onneksi on suht kylmä niin ei ole itikoita! Kierrettiin sellanen 6,5 km lenkki ja se oli ihan jees! Kotiin ku tultiin niin nukuttiin pitkät päikkärit. En oikeen tajuu miks nyt koko ajan pitää väsyttää. Hö. Ja nyt yritän keksiä mihin veisin meidän vaihtarin viettämään lauantai-iltaa. Olis kiva lähteä ihmisten ilmoille kun oon pitänyt sitä täällä meillä jumissa jo yli viikon. Mut äh. En oikein keksi. Anyway. Niitä luontokuvia.

Kesäillan valssi

Tänään meillä on vietetty juhannusta perheen kera meidän kesämökillä joka ei ole liian kaukana! Grillattiin, chillattiin, saunottiin ja uitiin (no mä vaan uin. Tai siis pulahdin), polteltiin kokko ja lapset leikki ja aurinkokin tuli viihdyttämään meitä illan päälle. Oli hyvin kovin ihana juhannus ja meillä on ihana mökki jossa on ihana sauna ja ihana oma lampi. Ihan villiä!
Ihanaa juhannusta kaikille!

Synttäripäivä!

Tänään on meidän perheen toisen osapuolen synttärit. Siis ei mun. Muistin vasta eilen! Meillä on vaihtari niin en mä näköjään muista mitään kun arki on nyt vähän erilaista. Kerron ihanan Angharadin vierailusta myöhemmin lisää mut nyt vaan postaan äkkiä yhen ihanan synttärikuvan. Tein kakun. Tällä kertaa en jaksanut tehdä voita.

Kissan viikset!

Ette arvaa mikä meille on tullut! Tai no ehkä voittekin arvata ja kuvakin näkkyy jo varmaan silmäkulmassa samalla kun luette tätä. No KISSA! Äääää se on nii pieni ja karvainen etten kestä!! Eilen illalla päästiin viimein yhteisymmärrykseen sen nimestä. Nyt pitää vaan enää selata kalenteria että milloinkohan ne kissanristiäiset sitten pidettäisiin!

inana! <3

Arvatkaa mitä muuta! Kesä se on mukavaa aikaa! Ja vielä mukavampaa jos ei tarvitse käydä päivätöissä! Ehtii tehä vaikka mitä järkevää!
Meillä oli tässä viime viikolla sellainen natsisaksa-tyyppinen työleiri. Lankomies sanoikin että olisi ehkä osuva laittaa tuohon meidän pihatien alkupäähän sellainen portti jonka päällä lukeepi että "arbeit macht frei". Vertasiko hän minua Aatuun? :/ Noh, tehokkaita työmuurahaisia meillä oli kyllä sillä saatiin tehtyä piiiiitkä pätkä pisteaitaa lampaille. Ja myös mökin sauna valmistui! Ihan hurjaa!

Alkaa olla kesä kauneimmillaan!

Tämä kuva on kyllä vissiin jo viikon vanha, mutta siis kevätkylvöt
alkaa jokseenkin olla paketissa. Vastoinkäymisiä on  kyllä näitten
kevättöitten kanssa ukkoilla riittänyt. :/  Toivottavasti loppukesä
menee sujuvammin! Rehuhommat alkaa ihan just!

Yo!

Nyt on takana yksi viikko lomaa. No sen enempää en sit ehikään pitää sillä mun työt loppui toukokuun loppuun. Eli nyt lopetetaan lomailu ja aloitetaan lorvailu? :)
Viikonloppuna juhlittiin kolmesti. Lauantaina oli parit ylppäripileet ja vielä eilen yhet. Ol mukavaa nähä paljon ihmisiä. Täällä meilläpäin on melkein aina aika hiljaista ja tykkään toisinaan ihmisistä paljon niin kaipaisin välillä hieman hälinää. Joo no mut nyt sitä hälinää siis oli.
Olin lupautunut tekemään kolme kaakkua yksiin juhliin. En ehkä ikinä ennen oo leiponut noin tärkeisiin tilaisuuksiin ja yleensä homma kusee tosi pahasti silloin just kun ois tosi tärkeää onnistua. No ei mitään hätää. Hienostihan se sujui ihan alusta pitäen:

Kerman vatkausta.

En oo ikinä ennen tehnyt voita mutta siis eihän se ollenkaan vaikeaa ollut! Tosin ens kerralla pitää ehkä käyttää sitä kantta tossa vatkaimessa koska aika suuri oli toi hukkaprosentti. No kulhon pohjalle jäi ehkä pari desiä voita. Siihen vaan sekaan Himalajan vuorisuolaa ja voilá!

Oli superhyvää!

Eikös penisiliinikin keksitty vahingossa? No mulle kävi siis nyt vähän sama juttu paitsi että hitto ku joku on keksiny ton jo joskus aiemmin. Mut mä en ois keksinyt ainakaan alkaa tehä voita perjantaina kun olis pitänyt tohinalla valmistaa niitä kaakkuja sinne juhliin!

No sain mä ne kakutkin tehtyä mutta hitto en muistanut ottaa kuvaa! Oiskohan jollakin sieltä juhlista kuva niistä kakuista? No jos löytyy niin lisäilen myöhemmin. Koska nekin oli ihan ok.

Sit vähän tällaisia papereita olen pyöritellyt kans
lähiaikoina! Jännittävää! Ja salaperäistä!

"Paineet skippaan! Hakunamatata!"

Mä oon aika megaonnellinen tällä hetkellä! Lopetin päivätyöt perjantaina ja aloin siis täyspäiväiseksi emännäksi. Ihanaa!
Nyt mulla pitäisi kaiken järjen mukaan olla hyvin paljon aikaa meidän maatilalle ja eläimille ja se tekee minut onnelliseksi.
Eilen tuotiin lampaat kotiin laiduntamaan ja ne oli niin hurjan onnellisia siitä ja mä olin hirveän onnellinen siitä että ne oli onnellisia. Helinän ja Kaarlon turkit oli talven jäljiltä ihan ruokottomassa kunnossa niin mä vähän saksilla trimmailin niitä, mutta pitää keksiä meidän kerintäkoneeseen jostain uudet terät niin otan sit niiltä kokonaan koltut pois.
Mä en ole ikinä hoitanut lampaiden sorkkia. Voi minua. Oon vain ollut niin taunokki etten ole tajunnut. No eilen sit tehtiin Kaarlolle ja Helinälle myös manikyyrit ja pedikyyrit ja nyt niitten kynnet pitäis olla suht jossakin kunnossa. Aika huonoiksi ne olikin kyllä mennyt!
Karitsat siis eivät joutuneet eilen vielä mun kauneushoitolaan, mutta jahka nämä säät tästä paranevat (viikon helleaallon jälkeen tänään tulee vettä ja on kylmä) niin mä otan ja pesasen Tuulikin ja Tahvon turkit ja sit ne keritään ja tehdään kynsihuolto kans. Kivvaaa jeee kun on aikaa hoitaa niitä!
Ainiin. Mä ehkä silti luulen että Tahvo onkin tyttö... Ainakin se pissaa aika neitimäisesti...

Sit vielä pari tähän asiaan kuulumatonta kuvaa:

Tais olla tiistai viime viikolla kun yhtäkkiä iski hurja myrsky ja
ukonilma. Meidän maitokoppi köpsähti nokalleen!

Ja ei. Ei tänäkään vuonna mun kylvämät taimet selvinneet
pihalle asti. Viimeinen niitti nille oli mun Helsingin reissu.
Ilmeisesti mun puutarhurini ei kastellut niitä kovin aktiivisesti
No siis taimitarha kutsuu!

Extreme run ja Helsinki

Moi! Kävin Helsingissä! Oli kivvaa mutta olin ihan sikaonnellinen kun pääsin kotiin takas! Paitsi että nyt just mulla on tylsää. Helsingissä ei kyllä ollut tylsää!
Mä menin sinne siis koska siel Vantaalla oli sellainen Extreme run niin mentiin se jölkyttelemään parin kaverin kanssa. Oltiin viime vuonnakin, mut hieman eri kokoonpanolla. Oli ihan mahtavaa! En ees muistanu että se oli niin kivaa! Sairastin viime viikon melko tujua flunssaa niin jännitti kyllä hieman että pettääkö pumppu mutta ei mitään ongelmaa! Taisi flunssa hukkua törkyiseen Vantaa-jokeen. Hei jos et tiedä mikä on Extreme run, tai vaikka tiedätkin, niin kantsii tziigaa tää video! Siinä lähtömeiningeissä saattaa näkyä tutun näköisiä tyyppejä!

Siellä voi siis juosta joko kilpasarjassa tai hupisarjassa nii me siis juostiin siinä kilpasarjassa hupisarjassa, koska emme ole kovin superkuntoisia. Me ei oikein meinattu keksiä että miten me pukeuduttaisiin sinne juoksuun, mutta käytiin kaverin kanssa perjantaina kiertelemässä UFFeja ja löydettiin sit ihan sikamageet supersankariasut meille kaikille: luppakorvainen batman-asu, ihan liian pieni turtles-asu (joka piti leikata tuhansiin osiin jotta se saatiin jotensakin mahtumaan) sekä wannabe-teräsmies-asu. Oltiin siis erilaiset supersankarit.

Erilaiset supersankarit valmiina lähtöön!

Viime vuonna juostiin muuten navettahaalareissa! En suosittele! Painaa märkänä tonnin, ei veny, kuuma, märkänä kylmä. Tämän vuoden trikoo toimi oikein hienosti! Paitsi ens vuonna pitää kyllä muistaa ottaa tosi lämpimät vaihtovaatteet, koska syväjäädyin siel joessa. Aurinko kyllä paistoi lämpimästi, mutta sekään ei auttanut. Niin ja siis tottakai ens vuonna uudestaan! 

Muuten Helsinki meni taas melkoisessa kiireessä. Oli paljon kavereita joita kaikkia halusin nähdä (no en kyllä nähnyt kaikkia) ja ravattiin siellä sun täällä. Ainiin eikun on mun pakko ehkä mainita että käytiin oopperassa! Oon aina halunnut oopperaan ja nyt päätin että nyt on aika toteuttaa se unelma. Mentiin siis oopperaan kattomaan Ruusuritari. Se kesti 4,5 tuntia. Kaks väliaikaa. Toisella väliajalla lähettiin pois. Ehkä mä en olekaan niin fiini että ymmärtäisin tuon korkeakulttuurin päälle. No ei vaan kyllä mä uskon että joku ooppera muhun voiskin iskeä, mut toi ei nyt valitettavasti ollut se. Mutta koettu siis on ja voin viivata yli mun to do -listalta!

Tipujen ulkoistaminen, Marjatan kotiinpaluu ja äitienpäiväleivontaa

Eilen koitti sitten se päivä että Sirpa, Kari ja Urho muuttivat pihalle kanatarhaan. En oikein enää jaksanut sitä niitten paskanhajua ja sitä paskan määrää muutenkaan. Meidän sohva on ihan kananpaskassa ja olohuoneen matot myös.
Hieman haikeat fiilikset silti kyllä oli kun kannoin kavereita ulos, mutta aika aikaansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin! Perjantai-iltana kuitenkin vielä nautittiin täysin siemauksin yhdessäolosta ja lötkötettiin sohvalla lähetysten.

olenpas aika kaunis tässä kuvassa. anyhow.

Ei enää kakkanapuroita.

Ensin tutusteltiin häkin läpi.

Mä luulen ettei Pauliina enää muistanut sen lapsia. Kanan aivot on tosi pienet. Varmaan sitten muistikin. Noi aikuiset kanat hieman syrji noita pikkusia, mutta ei ne niitä hengiltä taida kiusata. Tänä aamuna menin sydän kurkussa kanalaan kun mietin että entä jos ne tiput on kuitenkin paleltunu kuoliaaksi yön aikana. No ei ne ollut. Ihan tomerina piipittivät pesässä.

No mutta sitten seuraavaan asiaan. Tiedätte varmaan sen kun ruukataan sanoa että "tule sitte kotiin yhtenä kappaleena". No se ei aina onnistu. Esim. Marjatta tuli eilen kotiin ainakin kymmenenä kappaleena. Meillä on siis nyt pakkanen pullollaan lampaanlihaa enkä mä _todellakaan_ tiedä miten siitä valmistetaan herkkuruokaa! Tietääkö joku? Mulle sais tulla pitämään jonkun lampaanliharuoanvalmistuskurssin! For real! Ja jos joku haluaa tuota Marjattaa omaan ruokapöytäänsä niin sitä kyllä saa! En tiedä miten muka saisin tuhottua n. 20 kiloa lampaanlihaa kun en tiedä että saanko sitä suupalastakaan nieltyä. Jotkut myös sanoo että lampaanliha maistuu joskus villalle. Miksi? Onks teillä kokemusta tästä? En kyllä haluaisi syödä Marjatan villan makuista lihaa. 

Ja sitten tänäänhän on äitienpäivä! Eli se tarkoittaa että maha on tosi pullollaan herkkuja ja litrakaupalla kahvia, sillä tänään on juhlittu omaa äitiä, anoppia ja sitten vielä anopin äitiä. Ihania äitejä ovat he kaikki! 

Omalle äidilleni tein pienen voileipäkakun ja täytekakun. Voisinkin ehkä muuttaa mun blogin leivontablogiksi sillä niin käsittämättömän huikeita pöperöitä sain aikaan!

Täytekakun halusin oikeasti kuorruttaa sokerimassalla ja ihanansöpöilläjasuloisilla sokerimassakukilla jotka näpersin tässä muutama viikko sitten pikkuisilla kätösilläni  mutta mun kakkupohjasta tuli jostain syystä hieman vino.. niin se sit koristeltiin perinteisesti vaan lätkimällä kerma päälle ja no sateenkaaren väristen strösseleitten sijaan rouhin rouheasti suklaata päälle. Uskomattoman mieletön kakku! Taidan olla ihan luonnonlahjakkuus näitten täytekakkujen koristeluissa!

Hei mut ihanaa äitienpäivää kaikille äideille!