keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Hölöpölö.

Ei ole välttämättä aivan yksinkertaista olla onnistuva emäntä. Mun käsitykseni maatalon emännästä on sellainen, että se pystyy ihan kaikkeen. Pyöräyttää muutaman kakaran, osaa leipoa ja kokata kaikki tärkeät perinneruoat unohtamatta kuitenkaan lauantaisia eksoottisempia aterioita. Emännältä sujuu kaikki käsityöt, putkityöt, konetyöt, peltotyöt, metsätyöt, remonttityöt... Emäntä osaa teurastaa, suomustaa, nupottaa, kengittää ja keriä. Emäntä jaksaa marjastaa ja sienestää, hillota, mehustaa ja pakastaa.
Ja ihan totta mä tiedän joitain jotka yltää hyvin lähelle täydellistä emännyyttä, eli osaa kykenee noista varmaan melkein kaikkiin. Mäkin pyrin siihen. Olen vielä aika kaukana. Päätin kuitenkin aloittaa jostain, joten päätin alkaa tekemään ruokaa. Aloitin perinteisestä päästä eli riisipuurosta.

 No siitä ei tullut kovin hyvää.

Mutta en lannistunut. Kaksi  yötä nukuttuani tunsin päässeeni yli tuosta epäonnistumisesta ja kokeilin uudestaan. Tänään se onnistui!! Hitsi en hoksannut ottaa kuvaa mutta kaikki varmaan tietää miltä onnistunut riisipuuro näyttää. Namnam.
Sain muuten hienon idean. Kehitän jokapäivästä jonkin ruokapäivän niin ei tarvitse niin laajasta valikoimasta valita että mitä tänään syötäisiin. Maanantai ois puuuropäivä, tiistai.. muropäivä varmaan, keskiviikko on keittopäivä ja torstaille vois ottaa sella sen armeijamallin, että hernekeittoa ja pannaria!! Joo ja perjantai ois pastapäivä, lauantai.. öö sille en vielä keksiny ja sunnuntai ois salaattipäivä! hohooo! Tämä järjestelmällisyys on yksi ihannoimiani piirteitä, joihin en ikinä ole itse vielä onnistunut muokkautumaan.

Joopa. yks päivä muuten siivottiin tuon isännän kanssa!

Tosi kätevästi kaikki saatiin käden ulottuville! sänkyynkin pääsee kun ottaa kunnon loikan eteisestä!

Juu se oli semmonen juttu.. mitähän muuta meille viime aikoina... No hei meikä oli käärimässä viime viikolla! Sen mä osaan, voin kertoo! Otin pari kuvvaa:



viuuuuuuuuuuuuuuuuuuuh! pikkusen tuli taas palloja vauhilla!

Ja sit tää kun meidän Canadanlippukoivussa on näköjään joku rutto tai joku.. aattelin suihkuttaa etikkaa tai jotain noihin punasiin ruttokohtiin mut entiijä auttaako se. Tietääx kukaa?!..?!

5 kommenttia:

  1. Järkkyy! Täälläkin on tuo sama rutto, kanadakoivuissa ja kaikissa muissakin koivuissa. Miks ei ole tullut yleistä hätätiedotetta?!

    VastaaPoista
  2. MARJAA! pilasit mun päivän tällä blogillasi.
    en kykene töihin enää ollenkaan.
    hysteerinen naurukohtaus ei ota loppuakseen.
    armoa!
    peeässä: oot rakas <3
    -pia-sisko-

    VastaaPoista
  3. HÖLÖMÖ :D
    Ei saa kirjottaa tommosia, ko laps herrää kätkätykseen XD
    Meillä muuten siivotaan aika lailla samaan tyyliin. Tuo tyyli koskee vaan koko kämpää. Kaikkialla on tavarat kätevästi käden ulottuvilla. Minen oikeen usko, että se ois kotua opittu taito - mistä lie molempii tyyli tarttunu :D

    VastaaPoista
  4. pffft. Melekeen ossaan kirjottaa...

    VastaaPoista
  5. ootte ite ihan hassuja hölmöjä!! <3 joo marianne tuota siivoustyyliä ei ole ainakaan äitiltä opittu! sillä on kaikki aina jossain piilossa eikä ollenkaan käden ulottuvilla!

    VastaaPoista