puutarhatonttuilua ja kanamaisuuksia.

Myö on vähän poikien kanssa laitettu kasvimaata. Jos muuten joku muukin on vailla ahkeria työmiehiä, niin nämä täältä irtoaa ihan ruokapalkalla. Tai no oikeestaan eivät tarvi ees paljo sitäkään ku alakavat olla melko tuhdissa kunnossa kun ovat koko talven syöneet meijän sonnien ruuat. Kauheasti en kyllä voi kehua työnjälkeä, mutta kamalan kiinnostuneita ne ovat ihan kaikenlaisista töistä. Varsinkin just nää puutarhahommat tuntuu olevan lähellä niitten sydämiä.

Iisakki poseeraa ylpeänä muokkaamansa mansikkamaan
vieressä. (nämä istutettiin reilu viikko sitten ja ovat muuten
jo kuolleet.. )

Shakira Korpi tarkastamassa työnjälkeä.

laitettiin porkkanaa ja kukkii ja sipuleita kans.

okei no onhan tää vähän surullisen näkönen mut kyl se
siitä vihertyy. tai no en tiedä. näyttää kyl ehkä siltä
ettei tossa viihdy ees rikkakasvit.

laitoin keijukaisia ja tota toista tuvan etteen.
ei oo kuollu vielä. no ei kyl paljo muutakaa.

äiti sano että kivellekin voi istuttaa! no mut
entä ku kasteluvesi huuhtelee kaikki mullat
pois? no onpa sit kokeiltu tätäki.

Joo ja nurmikkokin saatiin kylvettyä. ja se orastaa jo! haha laitettiin kauraa! saahan siis puida ja keittää puurot sit omasta pihasta?! how cool is that?!  no joo en silti kehtaa laittaa kuvaa vielä siitä kun on se vähän sellanen yks ristiin kaks tällä hetkellä.
Mut ei se mitään! Siirrytään kotkotuksiin! Mun silkit joutu siis elelemään Eemelin verstaassa yli viikon pimeydessä, koska noi rasistikukot ois muuten kiusannu ne hengiltä kun ei ollu kattoa kanatarhassa. No viikko sit viimein sain tehtyä sen et jaoin tarhan kahtia ja tein silkkien puoleen katon ettei E ja V pääse lehahtelemaan sinne ja haastaa riitaa. Esa ja Vesa saa katon myöhemmin. Mutta nyt siis silkit on päässy kans pihalle ja ne on nii onessaan että munivat het munimasta päästyänsä! Ihanaa! Mäkin olen niin onessaan että istuksin päivisin pitkiä tovia kananpaskassa seuraamassa kun noi töröt pörröpäät kuopsuttaa menemään!

Tämä on Esan ja Vesan valtakuntaa. Ne ei
vaan valitettavasti osaa arvostaa mun arkki-
tehtuurisia aikaansaannoksia eivätkä oo
pätkänkään kiinnostuneita kiipeilemään mun
tekemiä portaita, eivätkä vietä aikaansa
postilaatikossa. Eikä orrella.
Ainoa mitä ne tekee, on se että ne lentää
tuolta pois ja kukkoilevat pitkin pihoja
ja syövät mun nurmikonsiemenet.

Kuvassa vasemmalta: Helmiina, Milja, Keksi, Mimmi ja Pulla.

Helmiina ja Pulla.

Äsken soitin erään hirmuisen jännittävän puhelun nimittäin taisin löytää Esalle ja Vesalle tyttökaverit!! En tiedä vielä varmaksi. Huomenna selviää! Voi hurja en kyllä viiti mennä puhumaan mitään pojille. Eivät pian saa unta ens yönä alkuunkaan.